Luvan
myyjät
Kalastus
maksut
Hoitokunnan
jäsenet
Hoitokunnan
kokous
Osakaskunnan kokous Linkit

Tervetuloa Soukkajärven kalastuskuntaan!

Osakaskunnan nimi on Soukkajärven kalastuskunta ja kalastuskunta sijaitsee Keski-Suomessa Uuraisilla, Nyrölän ja Höytiän kylissä. Kiinteistötunnus on 892-876-2-0. Osakaskunnan yhteinen vesialue sijaitsee seuraavissa vesistöissä ja vesistön osissa: Alimmainen, Soukkajärvi, Vahvajärvi, Kaijanjärvi, Nauttiainen, Alanen, Kolmiloppi, Keskinen, Petäinen ja Sorvanen. Vesialue on pinta-alaltaan 371 hehtaaria.

Lisäksi osakaskunnan yhteiseen alueeseen kuuluvat em. vesistöihin ja vesistön osiin liittyvät yhteisen vesialueen kanssa samalla kiinteistötunnuksella olevat vesijättö- ja muut yhteiset alueet. Osakaskunta toimii kalastuslaissa (286/82) tarkoitettuna kalastuskuntana.

Säännöt

Osakaskunta on kokouksessaan 26.4.2001 hyväksynyt itselleen seuraavat säännöt

Osakaskunnan tehtävänä on huolehtia osakaskunnalle kuuluvan yhteisen vesialueen sekä siihen liittyvien vähäisten yhteisten maa-alueiden hallinnosta ja aluetta koskevien asioiden hoidosta.

Osakaskunnan tehtävänä on myös järjestää alueellaan kalastuksen harjoittaminen siten, että pyritään mahdollisimman suureen vesialueiden pysyvään tuottavuuteen. Erityisesti on pidettävä huolta siitä, että kalakantaa käytetään hyväksi järkiperäisesti ja ottaen huomioon kalataloudelliset näkökohdat, sekä huolehdittava kalakannan hoidosta ja lisäämisestä.

Osakaskunta ottaa kantaa ja vastaa osakaskunalle kuuluvaa yhteistä aluetta koskevissa asioissa ja voi saada nimiinsä oikeuksia sekä tehdä sitoumuksia tehtäviensä toteuttamiseksi. Osakaskunnan osakkaat eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa osakaskunnan velvoitteista. Osakaskunnan päätösvaltaa käyttää osakaskunnan kokous lukuun ottamatta niitä tehtäviä, jotka jäljempänä näissä säännöissä on määrätty hoitokunnan päätösvaltaan kuuluviksi. Osakaskunnan kokouksen päätöksellä ei saa antaa osakkaiden tai osakaskunnan kustannuksella kenellekään osakkaalle tai jollekin muulle ilmeisesti epäoikeutettua etua.

Oikeus kalaveden käyttöön määräytyy pyydysyksikköjen perusteella siten, että kalavedessä käytettyjen pyydysyksiköiden kokonaismäärä on enintään 700 pyydysyksikköä. Eri pyydyksiä kohti lasketaan pyydysten yksikköarvot seuraavasti:

trooli - yksikköä
verkko (3m*30m) 2 yksikköä
verkko (yli 3 m*30m) 4 yksikköä
katiska 1 yksikköä
nuotta 20 yksikköä
talvinuotta 20 yksikköä
pitkäsiima (100 koukkua) 2 yksikköä
rantarysä 2 yksikköä
rysä, korkeus 2 m tai alle 4 yksikköä
rysä, korkeus yli 2 m 6 yksikköä
avorysä ja paunetti 20 yksikköä (kysyttävä lupa)
uistin 2 yksikköä
rapumerta 0,2 yksikköä
atrain 1 yksikköä

Satunnaisesti käytettävien pyydysten ja pyyntivälineiden, joilla kalaveden tuoton talteenoton kannalta on vähäinen merkitys, yksiköinnistä tehdään päätös tarvittaessa.

  1. Osakkaiden kesken jaetaan 400 pyydysyksikköä. Jako suoritetaan kunkin osakkaan vesialueosuuden mukaan tasoittamalla murto-osat lähinnä suuremmaksi kokonaisluvuksi. Jaon perusteena käytetään kiinteistöjen yhteistä vesialueosuuslukua. Pyydysyksiköt voidaan jakaa osakaskunnan päätöksellä myös muun perusteen mukaan
  2. Kylässä muutoin kuin tilapäisesti asuvien (KL 9 §:n 1 mom.) kotitarve- ja virkistyskalastusta varten varataan 200 pyydysyksikköä.
  3. Ammattimaisesti harjoitettavaa kalastusta, pienosakkaiden lisäyksiköiksi ja muita erikoislupia varten varataan 100 pyydysyksikköä

Osakkaalla on oikeus ilman muiden osakkaiden suostumusta antaa toiselle lupa vastikkeetta tai vastiketta vastaan käyttää hänelle yhteisellä vesialueella kuuluvaa kalastusoikeutta. Luovutuksesta on ilmoitettava hoitokunnalle kirjallisesti. Oikeus kalastaa osakaskunnan yhteisellä vesialueella voidaan antaa vuokralle osakaskunnan kokouksen päätöksellä.

Osakaskunnan vesialueella voidaan kalastusta harjoittaa kaikilla kalastuslain ja kalastusasetuksen sallimilla pyydyksillä ja pyyntitavoilla, ellei kalastusalueen kokous tai työvoima- ja elinkeinokeskus ole kala- ja rapukantojen tuottavuuden parantamiseksi tai säilyttämiseksi tai osakaskunnan kokous osakkaiden kalastusmahdollisuuksien tasapuoliseksi jakamiseksi toisin päättänyt.

Osakaskunta päättää kokouksessaan yhteisen vesialueen kalastuksen järjestämisestä ja kalaveden ja siihen liittyvien samalla kiinteistötunnuksella olevien vesijättö- ja muiden yhteisten alueiden hoitotoimenpiteistä. Näitä päätöksiä tehtäessä on tarpeen mukaan otettava huomioon, mitä kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa on kalavarojen hoitoa ja käyttöä koskevista asioista esitetty. Jos kalastuksen järjestämistä, kalakannan hoitoa tai näiden sääntöjen 3 §:n 2- ja 3-kohdassa tarkoitettujen erikoislupien antamista koskeva päätöksenteko siirretään kalastusalueelle, on tätä koskeva selvittelysopimus hyväksyttävä osakaskunnan kokouksessa.

Osakaskunta voi periä osakaskunnan kalavedessä kalastavilta pyydysten yksiköintiin perustuvan maksun, jonka suuruus määrätään osakaskunnan kokouksessa. Muiden kuin osakkaiden maksut voidaan määrätä suuremmiksi kuin osakkaiden maksut. Milloin osakaskunta myöntää muita kuin pyydysten yksiköintiin perustuvia kalastusoikeuksia taikka vuokraa vesialueen tai osan siitä, tehdään päätös maksuista tai vuokrasta erikseen. Osakaskunta voi kalaveden hoitoa ja muita osakaskunnan menoja varten määrätä osakkaiden suoritettavaksi kunkin vesialueosuutta vastaavan maksun.

Osakaskunnan varsinainen kokous pidetään vuosittain huhtikuun loppuun mennessä. Hoitokunta voi tarvittaessa päättää osakaskunnan ylimääräisen kokouksen koolle kutsumisesta. Hoitokunnan on kutsuttava ylimääräinen osakaskunnan kokous koolle, jos osakkaat, joiden yhteenlasketut osuudet edustavat vähintään kymmenettä osaa kaikista osuuksista, sitä määrättyä asiaa varten kirjallisesti vaativat. Ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle 3 viikon kuluessa siitä, kun vaatimus kokouksen pitämisestä esitettiin hoitokunnalle tai toimitsijalle. Milloin osakaskunnan osakas haluaa osakaskunnan kokouksessa ratkaistavaksi asian, on aloite siitä tehtävä hoitokunnalle, jonka tulee päättää joko asian käsittelemisestä seuraavassa osakaskunnan kokouksessa tai päättää, ettei hoitokunta vie asiaa osakaskunnan kokouksen käsiteltäväksi.

Osakaskunnan päätäntävaltaa käyttää osakaskunnan kokous. Osakaskunnan kokouksen kutsuu koolle hoitokunta. Osakaskunnan kokouksesta kuulutetaan paikkakunnalla yleisesti leviävällä sanomalehdessä ja ilmoitetaan kirjekortilla niille toisesta kunnasta oleville osakkaille, joiden osoite on osakaskunnan hoitokunnan tiedossa. Kuulutus on julkaistava ja kirjekortit postitettava vähintään 14 vuorokautta ennen kokousta. Kokouskutsussa tulee olla mainittuna kokouksen aika, paikka ja siellä ratkaistavat asiat sekä missä ja milloin kokouksesta laadittu tarkistettu pöytäkirja pidetään asianosaisten nähtävänä. Tarkastettu pöytäkirja pidetään nähtävänä kokouskutsussa ilmoitetussa paikassa seitsemännestä kokouspäivän jälkeisestä päivästä lukien siihen saakka kunnes kokouspäivästä on kulunut 21 päivää. Kokouksessa ei saa ratkaista asioita, joista kokouskutsussa ei ole ilmoitettu. Milloin osakaskunnan osakas haluaa osakaskunnan varsinaisessa kokouksessa ratkaistavaksi asian, on aloite tehtävä kirjallisena hoitokunnalle joulukuun loppuun mennessä.

Varsinaisessa osakaskunnan kokouksessa

  1. esitetään hoitokunnan kertomus edelliseltä toimintavuodelta;
  2. esitetään edellisen vuoden tilit ja tilintarkastajan lausunto tilien ja hallinnon hoidosta;
  3. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hoitokunnalle ja vastuullisille toimihenkilöille;
  4. tehdään näiden sääntöjen 1, 2 ja 5-7 §:ssä tarkoitetut päätökset;
  5. hyväksytään osakaskunnalle tulo- ja menoarvio kuluvaksi vuodeksi;
  6. määrätään hoitokunnan jäsenten, tilintarkastajain, kokousedustajain ja muiden toimihenkilöiden palkkiot;
  7. valitaan hoitokunnan erovuorossa olevien tilalle seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi 2  jäsentä sekä heille henkilökohtaiset varamiehet sekä päätetään kuka valituista hoitokunnan jäsenistä kutsuu koolle hoitokunnan ensimmäisen kokouksen;
  8. valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille henkilökohtaiset varamiehet tarkastamaan kuluvan toimintavuoden hallintoa ja tilejä;
  9. valitaan osakaskunnan edustaja ja hänelle varamies kalastusalueen kokouksiin;
  10. päätetään metsästyksestä vesialueella;
  11. päätetään muista kokouskutsussa mainituista asioista; sekä
  12. käsitellään muut esille tulevat asiat.

10§

Osakaskunnan kokouksen ja osakaskunnan hoitokunnan päätökset saatetaan osakaskunnan osakkaiden ja muiden asianosaisten tietoon edellä sääntöjen 9§:ssä mainitulla tavalla. Selvitys osakaskunnan hoitokunnan toiminnasta, kalastusalueen kalastuslain mukaisesti antamat päätökset, osakaskunnalle annetut haasteet sekä julkisen viranomaisen määräykset ja tiedonannot saatetaan osakaskunnan osakkaiden ja muiden asianosaisten tietoon ilmoittamalla niistä lähinnä seuraavassa osakaskunnan kokouksessa.

11§

Osakaskunnan kokouksessa kullakin osakkaalla on vesialueosuuttaan vastaava äänioikeus. Kokouksen puheenjohtajaa valittaessa on kuitenkin jokaisella osakkaalla yksi ääni ja, jos osakaskunnan kokouksessa osanottajat siitä yksimielisesti sopivat, voidaan asianomaisessa kokouksessa muutkin päätökset tehdä niin. Kokouksessa osakasta voi edustaa hänen valtuuttamansa asiamies. Kokouksessa ei kukaan saa äänestää enemmällä kuin kolmellakymmenellä prosentilla läsnä olevien yhteenlasketusta äänimäärästä. Kokouksen päätökseksi katsotaan se mielipide, jota enemmistö on kannattanut. Äänten jakaantuessa tasan tulee päätökseksi pääluvun mukaan lasketun enemmistön mielipide. Jos äänet myös näin laskien menevät tasan, ratkaisee äänestyksen tuloksen puheenjohtajan ääni, jos hän on osakas. Jos puheenjohtaja ei ole osakas tai jos kyseessä on vaali, ratkaisee arpa. Osakaskunnan päätöksen tekemiseen vaaditaan, että päätöstä kannattaa vähintään kaksi kolmannesta äänestykseen osaa ottaneiden yhteisestä äänimäärästä ja vähintään yksi kolmannes äänestäneistä osakkaista, jos päätös tarkoittaa:

  1. yhteisen alueen tai yhteisen erityisen etuuden taikka sen osan myymistä tai vuokraamista viittä vuotta pitemmäksi ajaksi;
  2. yhteisen alueen käyttötarkoituksen pysyvää muuttamista;
  3. osakaskunnan sääntöjen muuttamista;
  4. velan ottamista;
  5. osakkaiden suoritettavaksi tarkoitetun maksun määräämistä;
  6. yhteisten alueiden yhdistämistä tai kiinteistöön kuuluvan alueen liittämistä yhteiseen alueeseen osakkuutta vastaan koskevan sopimuksen hyväksymistä;
  7. osakkaiden pyydysyksikköjen jakamista vesialueosuuksista poikkeavalla tavalla;
  8. kalakantojen hoitoa ja kalastuksen järjestämistä koskevien tehtävien siirtämistä kalastusalueen suoritettavaksi; taikka
  9. yhteisen vesialueen käyttämistä kalastukseen muulla tavoin kuin siten, että kukin osakas tai se, joka laillisesti käyttää hänen kalastusoikeuttaan, kalastaa vesistössä Edellä 1 ja 6 kohdassa tarkoitettu päätös on alistettava tuomioistuimen vahvistettavaksi, jos joku kokouksessa läsnä olevista osakkaista sitä vaatii. Päätös on vahvistettava, jos se on tehty lain mukaisesti eikä aiheuta taloudellista vahinkoa osakkaalle, joka ei ole päätöstä kannattanut. Edellä 3 kohdalla tarkoitettu päätös on alistettava asianomaisen työvoima- ja elinkeinokeskuksen vahvistettavaksi.

12§

Osakaskunnan kokouksessa on pidettävä pöytäkirjaa johon on merkittävä:

  1. kokouksen aika ja paikka;
  2. miten kokous on kutsuttu koolle;
  3. läsnä olevat osakaskunnan osakkaat tai heidän asiamiehensä sekä kunkin äänimäärä;
  4. kokouksessa tehdyt ehdotukset, tapahtuneet äänestykset sekä kokouksen päätökset.

Pöytäkirjan allekirjoittavat puheenjohtaja ja pöytäkirjan pitäjä sekä kaksi kokouksen valitsemaa pöytäkirjan tarkistajaa. Milloin puheenjohtaja itse pitää pöytäkirjaa, pöytäkirjan allekirjoittavat puheenjohtaja ja vähintään yksi kokouksen valitsema pöytäkirjan tarkastaja.

13§

Osakaskunta valitsee hoitokunnan, johon kuuluu 4 jäsentä, sekä heille henkilökohtaiset varamiehet. Hoitokunnan jäsenten toimikausi on kaksi vuotta. Ensi kerran valitusta hoitokunnan jäsenistä eroaa ensimmäisen vuoden lopussa arpomalla valittavat puolet hoitokunnan jäsenistä sekä heidän varamiehensä ja heidän tilalleen valitaan uudet jäsenet ja henkilökohtaiset varamiehet seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Sen jälkeen erovuoroisuus ratkaistaan siten, että puolet hoitokunnan jäsenistä on valitsemisjärjestyksessä kunakin vuonna erovuorossa. Hoitokunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vuokeksi kerrallaan. Hoitokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä tai heidän henkilökohtaisista varamiehistään on saapuvilla. Hoitokunnan kokouksissa johtaa puhetta hoitokunnan puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Hoitokunnan päätökseksi katsotaan se mielipide, jota enemmistö on kannattanut. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide. Hoitokunnan puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja käyttää hoitokunnan puolesta puhevaltaa tuomioistuimessa ja viranomaisen luona, jollei hoitokunta jossakin asiassa erikseen määrää toista asiamiestä.

14§

Sen lisäksi mitä kalastuslaissa ja yhteisaluelaissa sekä niiden nojalla muutoin on säädetty tai määrätty tulee hoitokunnan:

  1. johtaa osakaskunnan toimintaa;
  2. valvoa osakaskunnan etua;
  3. tehdä osakaskunnan kokoukselle osakaskunnan toimintaa koskevia ehdotuksia ja valmistella osakaskunnan kokouksessa esille tulevat asiat;
  4. panna täytäntöön osakaskunnan kokouksen päätökset sekä huolehtia niiden tiedottamisesta;
  5. huolehtia osakaskunnan taloudenpidosta ja omaisuudesta;
  6. edustaa osakaskuntaa kalaveden ja siihen liittyvien samalla kiinteistötunnuksella olevien vesijättö- ja muiden yhteisten alueiden hoitotoimenpiteitä koskevissa asioissa yksityistä osakasta ja kolmatta henkilöä kohtaan;
  7. pitää luetteloa osakaskunnan osakkaista ja heidän äänimääristä;
  8. valvoa osakaskunnan sääntöjen ja päätösten noudattamista;
  9. ilmoittaa hoitokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tultua valituksi heidän nimensä ja postiosoitteensa työvoima- ja elinkeinokeskukselle, asianomaiselle maanmittaustoimistolle sekä sen kalastusalueen hallitukselle, jonka alueessa osakaskunta toimii; sekä päättää
  10. käsitellä suostumuksen antaminen laiturin, kaapeleiden (vesilaki 1 luvun 28§) tai muiden sellaisten merkitykseltään vähäisten laitteiden sijoittamiseksi yhteiselle vesialueelle (vesilaki 4 luvun 5§); suostumuksen kilpailujen ja muiden järjestettyjen tilaisuuksien (kalastuslaki 8 § 1 mom.) yms. toimintojen järjestämiseksi (maastoliikennelaki 4 § 2 mom., vesiliikennelaki 21 § 4 mom.); suostumukset vähäisiin ruoppauksiin ja ruoppausmassojen sijoittamiseen (vesilaki 1 luvun 30 §, vesilaki 4 luvun 6 §) sekä suostumukset kalastus- ym. tutkimuksiin osakaskunnan alueella.
  11. Milloin asiassa, joka olisi osakaskunnan kokouksessa ratkaistava, on ryhdyttävä kiireellisiin toimenpiteisiin, ennen kuin osakaskunnan kokous voidaan pitää, on hoitokunnan oikeus siitä päättää. Sellainen päätös on esitettävä osakaskunnan kokoukselle hyväksyttäväksi.

15§

Osakaskunnan nimen kirjoittaa hoitokunnan puheenjohtaja yksin tai varapuheenjohtaja ja yksi hoitokunnan jäsen.

16§

Osakaskunnan toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi. Osakaskunnan tilit, selostus toiminnasta ja muut tarvittavat asiakirjat on annettava tilintarkastajille ennen helmikuun loppua. Tilintarkastajien on annettava kertomuksensa hoitokunnalle ennen maaliskuun loppua.

17§

Osakkaalla on oikeus tutustua osakaskunnan kirjanpitoon ja muihin osakaskunnan toimintaan liittyviin asiakirjoihin. Osakkaalla on tällöin oikeus käyttää avustajaa sekä oikeus saada jäljennöksiä kirjanpidosta ja muista asiakirjoista. Tällöin osakaskunnalla on oikeus saada osakkaalta korvaus osakaskunnalle aiheutuneista asiakirjojen jäljentämis- ja lähettämiskuluista. Tietoa ei tarvitse antaa kuitenkaan sellaisista seikoista, jotka voimassaolevien lainsäädännön mukaan on pidettävä salassa.

18§

Osakkaalla, joka katsoo, ettei osakaskunnan tai hoitokunnan päätös ole syntynyt laillisessa järjestyksessä taikka, että se on muutoin lain tai sääntöjen vastainen, on oikeus moittia päätöstä nostamalla kanne osakaskuntaa vastaan käräjäoikeudessa 60 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä. Jos päätöksen johdosta on tehty jäljempänä tarkoitettu oikaisuvaatimus, osakkaalla on kuitenkin oikeus nostaa kanne osakaskuntaa vastaan käräjäoikeudessa, kunnes 30 päivää on kulunut oikaisuvaatimukseen annetun päätöksen tiedoksisaamisesta.

Sen estämättä, mitä edellä on määrätty, osakas, jonka oikeutta osakaskunnan tai hoitokunnan päätös koskee, voi, jollei päätöstä ole alistettava, vaatia osakaskunnan kokoukselta päätöksen oikaisemista sillä perusteella, että päätös ei ole syntynyt laillisessa järjestyksessä taikka on lain, asetuksen tai osakaskunnan sääntöjen vastainen taikka loukkaa hänen oikeuttaan. Oikaisuvaatimus on esitettävä 21 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä. Osakaskunnan hoitokunnan on 30 päivän kuluessa oikaisuvaatimuksen tekemisestä kutsuttava osakaskunnan kokous koolle käsittelemään oikaisuvaatimus tai päätettävä samassa ajassa, ettei oikaisu-vaatimusta saateta osakaskunnan kokouksen käsiteltäväksi.

Hoitokunnalla on myös oikeus itse samassa ajassa ratkaista hoitokunnan tekemää päätöstä koskeva oikaisuvaatimus. Jollei oikaisua suoriteta, oikaisun pyytäjä voi moittia päätöstä nostamalla kanteen osakaskuntaa vastaan käräjäoikeudessa 30 päivän kuluessa oikaisuvaatimukseen annetun päätöksen tiedoksisaamisesta.

19§

Osakaskunnalla voi olla sihteeri, toimitsija ja tämän henkilökohtainen varamies, rahastonhoitaja, valan tehneitä tai vastaavan vakuutuksen antaneita kalastuksenvalvojia ja mitä toimihenkilöitä, jotka hoitokunta ottaa toimiinsa ja vapauttaa tehtävistään. Se mitä näissä säännöissä on hoitokunnasta määrätty sovelletaan tarpeen mukaan toimitsijaan ja hänen varamieheensä.

Osakaskunnan kokouksen puolesta puheenjohtaja

sivun alkuun - Soukkajärven kalastuskunta                                                                                                               Päivitetty 18.03.2017