Jokihaaran verkkopalvelu
PAUNETTI
Parempaan Asumiseen Uuraisilla - Noheva Elo -
Tieto Talkoiden Imussa

Lainaus Jarmo Hyytiäisen toimittamasta kirjasta: Markka ja moraali sivulta 25 alkaen:

Kysymys: Mitä Suomen kaikkien aikojen menestyksekkäin yritys Nokia myy?

Ensimmäinen mieleen tuleva vastaus on, että kännyköitä ja tietoliikennejärjestelmiä. Vastaus on hieman yksioikoinen, sillä kännykät ovat vain välineitä itse perusajatuksen toteuttamiseen. Varsinainen myyntiartikkeli on huomattavasti mullistavampi: Nokia myy ihmisille paikasta riippumattomuutta.
Ensimmäistä kertaa koko teknisen kehityksen historiassa ihminen kykenee pitämään yhteyttä mihin päin tahansa ja olemaan tavoitettavissa ilman sidonnaisuutta puhelinlankoihin tai muihin fyysisen tilan asettamiin rajoituksiin. On kansallinen ylpeydenaihe, että Suomi on paikasta riippumattomuuden sallivan teknologian johtava kehittäjä maailmassa.
Tästä syystä on melkoinen paradoksi, että suomalaisessa työelämässä paikasta riippumattomuus ei näytä li­sääntyneen, vaan päinvastoin vähentyneen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Teknisesti kehityksestä huolimatta työtä ei ole onnistuttu siirtämään ihmisten asuinsijoille, vaan työ ja osaaminen keskittyvät kiihtyvällä vauhdilla muutamiin kasvukeskuksiin. Tästä on seurauksena paraikaa käynnissä oleva massiivinen muutto­liike, jonka vaikutukset ulottuvat tavattoman laajalle suomalaiseen yhteiskuntaan. VTT.n erikoistutkija Pekka Lahti esitti parisen vuotta sitten karkean arvion, jonka mukaan pääkaupunkiseudulle tai suureen kasvukeskukseen muuttava yksittäinen henkilö aiheuttaa noin 700 000 markan yhteiskunnalliset kertakustannukset pelkästään infrastruktuuri-investointien osalta. Tämä tarkoittaa sairaaloiden, koulujen, Liikenneväylien, päivä‑ ja vanhainkotien, asuntokannan ja muun infrastruktuurin rajua laajentamis- ja uudisrakentamistarvetta. Siten esimerkiksi jo sadantuhannen ihmisen muutosta kasvukeskittymiin koituu yhteiskunnalle osapuilleen 7o miljardin markan kustannukset. Muuttoliikkeen hinta yhteiskunnalle on viime vuosikymmenen alussa koetun pankkikriisin suuruusluokkaa.

Kasvukeskusten ongelmat

Ensi näkemältä tuntuisi, että muuttoliikkeen kärsijöinä olisivat ainoastaan ne kunnat, joita kutsutaan muuttotappiokunniksi, ja muuttovoittoa saavat kasvukeskittymät olisivat nimensä mukaisesti voittajia pudotuspeliksi miellettävässä kilpailussa asukkaista.
Asukkaiden kannalta tarkasteltuna tilanne ei ole näin yksioikoinen. Muuttoliike on haitallinen myös muuttovoittoalueille itselleen. Kun väestönkeskittymisen seurauksia tutkailee pääkaupunkiseudun asukkaan näkökulmasta, ensimmäisenä mieleen tulevat joka-aamuiset ja -iltaiset, lähes absurdeilta tuntuvat ja hermoja koettelevat liikenneruuhkat.
Toinen muuttoliikkeen aiheuttamista ongelmista on asuntojen hintojen karkaaminen tavallisten asunnonostajien ulottuvilta ja vuokratason huima nousu. Näiden seurauksena inflaatiokäyrä kohoaa ja palkkavaatimukset kasvavat. Kova tungos ahtaalle alueelle näkyy siinä, että kaupunkikuvan väljyys on häviämässä. Vähätkin kaupunkikuvaan vä1jyyttä tuovat alueet rakennetaan täyteen Helsingin keskustan Simonkenttää myöten. Suuret yritykset havittelevat kaupungin harvoja hengähdyspaikkoja ja kulttuurisesti arvokkaita miljöitä, kuten Lapinlahden sairaalan aluetta ja VR:n makasiineja, rakentaakseen niiden tilalle uusia työpaikkakeskittymiä.
lhmisten siirtyminen juuriltaan saa aikaan sosiaalisten ongelmien pahenemista, mikä osaltaan altistaa nuoria huumeiden käytölle. Lapsiperheiden huoli siitä, että nuoret joutuvat huumeiden kanssa tekemisiin, on todellinen. Huumeiden käyttöön liittyvät moninainen rikollisuus on viime vuosina kasvanut nimenomaan suurissa kaupungeissa, mikä merkitsee asukkaiden turvallisuusriskin lisääntymistä.

Viime aikoina on ollut havaittavissa, että vetovoimaisuuden kääntöpuolena alkaa ilmetä työvoiman muuttoa pois keskuksista. Keväällä 2ooo Elintarviketieto Oy:n tekemässä tutkimuksessa keskimäärin 9 prosenttia suurten kaupunkien asukkaista ilmoitti olevansa valmis harkitsemaan maaseudulle muuttamista, mikäli heidän kokemansa taloudelliset eli työnsaantiin kohdistuvat ja sosiaaliset esteet saataisiin poistettua.