Jokihaaran verkkopalvelu
PAUNETTI
 

Jokihaaran Kävelyklubi starttasi syyskauteen retkeilemällä

"Eräsopas" Jukka Mattila Tuulikkinsa kanssa opasti meitä Kulhanvuoren upeissa maisemissa komiassa syyssäässä

 

Kulhanvuori on monien luonnonihmeiden ja mahtavien maisemien alue

Kulhanvuorelle sivusuunnassa 400 metriä, mutta nousua noin 60 metriä

Yli kahdenkymmenen hengen iloinen joukko Kulhanvuoren huipulla yli 260 metriä meren pinnan yläpuolella

Lähellä Pienestä Mustasta lähtevää puron suuta on majava askaroinut metsurina. Keskimmäisen haavan kohdalla on alkanut ilmeisesti lakisääteinen tauko.

Majavan metsätöiden aikaansaannos. Pesä on hulppean kokoinen kun vertaa eläimen kokoon

Tuulikki poimi kehnäsienen ja sen poikasen. Jalan herkästi irtoavasta renkaasta tunnistaa sienen oli se pieni tai iso

Kyläsepän takomalla naulalla oli kasattu edesmennyt puron ylittävä silta

Näissä maisemissa asustivat 1900-luvun alussa kaksi naiserakkoa

Opastaulut kertovat alueen historiasta 

Erikoista Lamminkankaan erakoissa on se, että molemmat olivat naisia

Syvänojanrotkossa virtaa Pikku Mustasta lähtevä puro. Erikoinen kostea elinympäristö suo monille harvinaisille kasveille ja eläimille mahdollisuuden elää

Kulhanvuoren pohjoisrinne on tosi jyrkkä. Rotko on syntynyt maankuoren liikkeistä 

Puro virtaa, luonnon suojelualueella kaatunut puu jatkaa elämää kenollaan. Kasvit, sienet ja sammal saavat siitä aikanaan oivan kasvualustan

Ison Mustan rannalla on "kirkko", jonka katto on korkealla ja seinät kaukana toisistaan. Luonnon muovaaman haudan järven puoleiselle sivustalle on pystytetty risti ja saarnastuoli. Etelään päin laskevalla rinteellä on paikka usealle sadalle sanan kuulijalle

Retken kruunaa nuotio ja nkipannukahvi. Jukka Mattila kokoaa ristikkonuotion pohjaa kiehisten kera.

Kulhanvuoren retkeilypaikka on varustettu hienosti. On istumapaikkoja isommallekin joukolle. Löytyy nuotiopaikka varusteineen. Liiterissä kuivia puita ja ulkohuusi invaosastoineen.

Siinä ja siinä on jottei kahvivesi ole Juhla-Mokkaa vailla.

Vili-koira vipelsi koko reitin reippaasti

Sen verran lämmin retkeillessä tuli jotta uimaan piti päästä

Kävelyklubin vetäjä oli taas kerran onnistunut, pakottanut myös Joukon joukon jatkoksi. Jouko tottelee Viliä paremmin

Ehkäpä yksi elokuun parhaita päiviä, ainakin sateettoman sään osalta. Tyytyväisenä hyristiin ja päätettiin poiketa paluumatkalla Kiiskilänmäen näkötornilla.

Paikallisen kyläyhdistyksen puuhamies Eino Ahonen saapui esittelemään näkötornin syntyhistoriaa ja mittavien talkoiden onnistumista. 

Näkötornin tekniset tiedot

Näkymä ensimmäiseltä tasanteelta noin itään

Oili Kotka ylitti itsensä, kiipesi tornin huipulle eli 15 metriä aiottua korkeammalle

Ihmiset on kuin muurahaisia ja autot näyttää hiekkalaatikon neppisautoilta kun niitä katsellaan 20 metriä korkeammalta

 

Kuvat ja teksti työmies Nieminen