PAUNETTI
Luontoretkellä Jääskelässä

21.7.2009

Kokoontuminen Jääskelän luontopolun P-paikalle

Mauno Salonen oli ensimmäisen osuuden jäniksenä

Paikoin metsä oli niin sakiaa ettei auringonvalo päässyt kuin paikka paikoin

Tässä se tv-sarjastakin tuttu Pirunpelto

Huteralta näyttää mutta jospa nuo vielä kantaisivat

Tämän pellon muokkaaminen ei onnistu ihan joka ukolta

Pirunpellon jälkeen maasto muuttui yllättäen lehdoksi

Hiljaa virtasi vesi yläpuolen lammesta Päijänteeseen paikoin piilossa maan uumenissa

Luontopolulla on mukavasti infotauluja, joista saa täydennettyä muutamien vuosikymmenten takaista luonnontietoa

Monin paikoin polun metsä on ihan luonnon tilassa

Peukaloinen ja hippiäinen olivat metsäisen osuuden ainoat lintumaailman edustajat 

Tämän Lepäslammen kautta majuri Rösenbröijer olisi halunnut saada kanavan Leppävedestä Päijänteeseen

"Eräsopas" Jukka Mattila tutustutti meitä metsän kasveihin.

Tässä opastaulussa palataan menneeseen aikaan

Sudenmarja, yksinäinen myrkyllinen marja.

Vanhan pellon oloinen koivikko. Aluskasvillisuus rehottaa ja tunnelma aivan eri kuin ylempänä

Lepäslammelta hieman eteenpäin avautuu komia kalliojyrkänne

Kallion seinämän alle on muodostunut vehreä lehto

Jääskelän luontopolku on lähes luonnostilassaan vaikka  esite kertoo osan reitin metsästä olevan talousmetsää

Vähän jäi epäselväksi on tämä luonnon lammikko vai esimerkiksi turpeen nostosta syntynyt suohauta

Jyhkeät portaat vievät lehdosta Sammalistonkallion huipulle

Jääkausi on jättänyt maastoon monenlaista merkkiä

Paikka, missä voi jättää puumerkin reittivihkoon

Sammalistonkallion huipulta on komiat näköalat Päijänteelle

Manu tarkkailee näkyykö sukulaismiehen tontilla liikettä

Tuulikki kirjaa vihkoon mukana olleiden nimiä

Kävelyklubin luontoretkeilijät yhteiskuvassa. Huomaa työmies Nieminen mukana kuvassa oikealla. Kuvan otti "Eräsopas" Jukka Mattila.

Männyllä on ollut tarvetta kieroiluun, ja ilman sitä ei olisi muista erotuttukaan

Useita kymmeniä metrejä Päijänteen pinnan yläpuolella maasto on Lapissa.

Känkkärämäntyä ja runsaasti jäkälää

Jääkausi on kohdellut kalliota kovalla kouralla

Kuin tunturin rinteellä vaikka vain reilut kymmenen kilometriä Jyväskylästä

Käveltiin niin luontoon keskittyen, että reittimerkit hukkuivat. Muutaman sadan metrin ylimääräinen lenkki

Sammalistonkallion huipulta alas laskeutuminen on paree tehdä kuivan kelin aikana

Pari lohkaretta unohtunut kuormasta

Hauki on kala, hauki on kala.....

Tuttu ja turvallinen juttu. Jokihaarasta tuodut puut, Salosen Manun sytyt ja "Eräsoppaan" nokipannukahvit

Ihan kohta kiehahtaa

Ensikertalaisena mukana olleelle Nuutisen Tapiolle retki oli niin mieluinen, että ilmoittautui haluamaan myös seuraaville retkille

Makkaraakin maisteltiin

Hännisen perhe nauttii retkievästä

Noin 5 km ja kolme ja puoli tuntia luontoa on takana. Kaikki jaksoivat hyvin. Ilman Auvo Hamaruksen lehtijuttua olisi tämä kokemus jäänyt ainakin tältä kesältä kokematta.

Kuvat ja teksti: Mikko Nieminen