PAUNETTI
Kävelyklubi Haaranvuoressa muistelemassa hyppyrimäkeä ja haukkaamassa raitista ilmaa
1.2.2009

Jokihaaran Kävelyklubin helmikuun retki suuntautui Jokihaaran Haaranvuoreen. Tuo nostalginen vuorenseinämä laskee Köntyspurolle, jonka varrella pari kilometriä alavirtaan, sijaitsi aikanaan Köntysmylly. Köntysmyllystä löydät lisätietoa näiltä sivuilta toisaalta. 
Haaranvuori on ollut jokihaaralaisten talviurheilukeskus. Koulun hiihtoladut kulkivat vuoren päällä, kansanhiihtolenkit kiersivät vuoren ympäri ja vuoren rinteillä oli kolme erikokoista hyppyrimäkeä.  Allekirjoittanut laski pienimmästä, mistä parhaimmillan hypättiin kymmenen metriä. Salmisen Joukolla on kokemusta seuraavaksi suuremmasta tornillisesta mäestä, missä lennot olivat jo 10-20 metrisiä. Mauno Salonen oli mukana olijoista ainut, joka oli tullut suksilla alas myös Haaranvuoren suurmäestä. Suurmäessä hypyt kantoivat reilusti yli kolmekymmentä metriä.
Kansakoulunopettaja Hiltunen oli innokas ja menestyvä mäkimies ja talkoiden innostaja. Hän sai talkooväen innostumaan ja paikalliset isännät luovuttamaan puutavaraa mäkitornia varten.
Torni ja mäki muutenkin valmistui 1950-luvun alussa. Tarkka vuosiluku on haussa. Mäen avajaisissa järjestettiin mittavat kisat, joissa mukana olivat ainakin Eino Kaakkolahti, Erkki Kumpunen ja opettaja Hiltunen. Kylänmies Reino Henttonen oli ensiapujoukkojen kuljetusosastossa hevosen kanssa siltä varalta jos kisassa joku olisi loukkaantunut.
Kuinka kisoissa kävi? kuka menestyi? oliko paljon yleisöä? kirjoittiko Keskisuomalainen aiheesta? tässä kysymyksiä joihin kyläläiset haluaisivat vastauksia. 

Eino Kaakkolahti ja Esko Hiltunen Haaranvuoren hyppyrimäen perustajat

Työmiehellä oli kunnia saada keskustella puhelimessa pesäpallo-mäkihyppylegenda Eino Kaakkolahden kanssa 4.2.2009.
Hän ja opettaja Esko Hiltunen olivat Jokihaaran hyppyrimäkiprojektin vetäjät. Eino Kaakkolahti teki Haaranvuoren rinteiden maastotutkimukset ja kartoitukset. Eino mainitsi puhelinkeskustelussa laukaalaisen henkilön nimen, joka suunnitteli mäkitornin rakenteet. Eino Kaakkolahti on asunut Espoossa jo vuosikymmeniä mutta ystävyyssuhteet Jyväskylään ovat säilyneet ja Seppo Suuronen on pesäpallolegendan mielessä erityisesti. Eino viettää huhtikuussa 80-vuotispäiviään.
Einolla on mittava kokoelma lehtileikkeitä ja erilaista urheiluun liittyvää arkistoa. On mahdollista, että saamme tätä kautta tietoa myös Jokihaaran hyppyrimäen avajaiskisoista.

Tässä pari nettiosoitetta, mistä löytyy mielenkiintoista tietoa Eino Kaakkolahdesta:

http://www.jyvaskylankiri.fi/index.php?page=154&showitem=107

 http://www.pesis.fi/artikkeliarkisto/?num=26568

"Eräsopas" Jukka Mattila käskyn- ja tarvikejaolla. Lumikenkien siteiden kiinnitys vaati ensikertalaisten kyseessä ollessa hieman 
teknistä selostusta.

Säädettävät sauvat isoilla porkilla ovat hyvä väline lumikenkien kanssa.

Jonossa kuin köyhän talon porsaat. Leo, Hannu, Olavi ja Mauno ottavat tuntumaa lumikengillä tämän talven lumille

Matkan kohde on saavutettu. Haaranvuoden kalliot kokoavat uhkeana kohti korkeuksia.

Alaspäin tuolta kalliolta tulisi sukkelaan osaamatonkin mutta ylöspäin meno onnistuu vain kiipeilytaitoiselta ja ilman lumikenkiä

Köntyspuro ihan livenä, vaikka pakkasta oli kymmenisen astetta ei vanginnut kokonaan liikkuvaa vettä

Tässä se on, Haaranvuoren toiseksi suurin hyppyrimäki. Tästä Kaluste-Sammon mies oli aikanaan hujauttanut yli kymmenen metrin lentoja.

"Avajaiskisoissa oli suuren urheilujuhlan tuntua" muistelee Petu Lähteelä ja Olavi Nieminen nuorempana miehenä vain myhäilee

"Eräsoppaan pannu on saanut taas tulta alleen ja pian Kävelyklubilaiset nokipannukahvia kuppeihinsa.

Jukalle kalliot ovat intohimo ja tässä alustava tyylinäyte siitä kuinka vuori valloitataan.

Kyllä kalliorinteellä pysyy ilman jalkoja, pysyy ilman toista kättäkin. Molempien käsien irroitusta varten täytyy suorittaa jatkokoulutusta ja mennä painonvartijoihin. 

Nuotiolla luonnossa kärvennetty makkara maistui mahtavalle muutaman kilometrin kävelyn jälkeen

Tässä on menossa vuoren valloitus. Hieman vaikeakulkuista ja melko jyrkkääkin oli rinne vaikka emme yrittäneet edes vaikeimmasta paikasta.

Joukon ja Arjan karaokekämpässä Maija ja Seija lauloivat kahdestaan ja Jukka ja Jouko tottunein ottein myös yksin.

Kävelyklubin seuraava luontoretki kolme viikon päästä Karhukivelle. Varusteina sukset ja yhteislähtö Talaksen kentältä klo 9.

Kuvat: työmies Nieminen